Kokin kasvimaa

Perjantai 14.11.2008

Kokin perheessä on jo vuosia kasvatettu porkkanoita ja punajuuria monta neliötä eläinystäviä varten. Viime vuosina on vaan valitettavasti porkkanan kasvattaminen ollut vaikeaa: vanhat menetelmät eivät tahdo riittää. Lieneekö syy sitten ulkomailta tuoduissa siemenissä. Kun porkkanat nousevat taimelle, hyökkää kemppejä ja muita ötököitä niin, että pitää käyttää erilaisia myrkkyjä. Kymmenen vuotta sitten tällaisia ongelmia ei ollut näin paljon. Kun taimet ovat pieniä, suojaamme ne ympäriinsä matalalla kulkevilla langoilla. Taimien kasvaessa kahden kymmenen sentin korkeuteen. Silloin alkaa jänöjusseilla ja peuroilla ilottelut. Jänikset napsivat porkkanan varsista ylimmät kymmenen senttiä. Peurat taas haluavat valkata kaikki nuorimmat punajuuren lehdet. Seuraavan kerran herkuttelu alkaa viikkoa ennen kasvisten ylösnostamista. Peurat ovat niin innoissaan, että repiessään varsia nostavat osan juurista irti maasta. Ovatpa niin innokkaita, että haukkailevat pienistä punajuurista jopa itse kasvista. Tästä yhteispelistä on monenlaista hyötyä. Kokin tuleva jänispaisti esimerkiksi saa mieleistä ravintoa, ja paisteista tulee maukkaampia. Viime kesänä vain pupujen määrä kävi vähiin, kun kettuemo tarvitsi pojilleen ruokaa liian paljon. Lempipupuni oli aterioitu kettupöydässä niin, että jäljelle oli jäänyt vain käpälät ja nöpöhäntä. Näky oli hämmentävä. Onneksi pupukanta Omenon rannalla oli hyvä. Kokkikin sai pupupaistinsa ennen joulua.