Kotimainen rypsiöljy - oliiviöljy

Keskiviikko 3.4.2013 - Kokki Kolmonen

Kotimainen kylmäpuristettu rypsiöljy

Välimeren maissa kehutaan oliiviöljyä. Ylivertaisin öljy on kuitenkin suomalainen hienoarominen kylmäpuristettu rypsiöljy. Rypsin siemenistä kylmäpuristetaan ympäri vuoden puhtaan laadukasta ja vitamiinipitoista öljyä. Rypsiöljyssä on myös tutkitusti parempi rasvahappokoostumus kuin oliiviöljyssä. Se sisältää runsaasti ja oikeassa suhteessa omega-3 - ja omega-6 -rasvahappoja sekä kaksin verroin enemmän E-vitamiinia kuin oliiviöljy.

Rypsiöljyn välttämättömät rasvahapot ovat monipuolisesti terveydellemme hyödyksi.

Kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä sisältää E-vitamiinin ja omega-rasvahappojen päivän tarpeen. Oliiviöljyä tarvitaan vastaavasti noin  4 desilitraa.  

Lisää tietoa Tartu pannuun-kirjasta

EU:n puhtain maa

Keskiviikko 3.4.2013 - Kokki Kolmonen

Suomi-neidon puhtaus

Kun pidämme luontomme puhtaana, suomalainen elintarviketuotanto ja vesi ovat jonkun ajan kuluttua kultaakin kalliimpia. Himalajan lähistöllä yli miljardi ihmistä asuu ruskean saastepilven varjostamana. Tämä johtuu siitä, että väestö tuhoaa luontoa ja polttaa tuoretta puuta päivittäin. Toiset yli miljardia ihmistä Kauko-idässä lämmittävät kivihiilellä ja asuvat mustan saastepilven varjostamana. Näiden saastepilvien takia auringon valon ja lämmön teho pienenee koko ajan. Ilma lämpenee huomattavasti ja kasvillisuus kärsii.
 

EU-alueen torjunta-ainetutkimus

EU-alueella tutkittiin ihmiselle haitallisten kasvien torjunta-ainejäämien määriä. Eri maista otetuissa heinän kuiva-ainekiloissa löytyi esimerkiksi PCB:tä seuraavasti:
Suomi       1 – 10 mikrogrammaa
Englanti  20 – 80  mikrogrammaa
Saksa      40 – 200 mikrogrammaa
Ranska    20 – 200 mikrogrammaa

 
Luonnosta jäämät (haitta-aineet) ja raskasmetallit siirtyvät kasveihin sekä eläimiin ja niiden välityksellä myös ihmisiin.

Suomessa pelloille on jo vuosikymmeniä levitetty Siilinjärvellä tuotettua, raskasmetalleista ja jäämistä puhdasta, apulantaa, siksi peltomme maaperä on puhdas verrattuna muihin maihin.
Euroopan pelloilla on käytetty Kauko-idästä ja Marokosta tuotuja jäämä- ja raskasmetallipitoisia lannoitteita.

Vauvojen ruoat kautta aikojen

Maanantai 19.12.2011 klo 9:26 - Jaakon ja 90-vuotiaan isoäidin keskustelu.

Vauvojen ruuat kautta aikojen

Sota-aikaan ei ollut harvinaista, että jos äidille jäi rintoihin maitoa, niin sitä sai imeä toinen nälkäinen vauva. Isoäidin kertoman mukaan moni vauva, myös Jaakko, on saanut  evakkomatkoilla nauttia yli kymmenen eri äidin rinnoista ravintoa.

Vielä 1950-luvun lopulla kaikki äidit arvostivat yli kaiken imettämistä. Ensimmäinen lisäravinto oli rintamaidolla ohennettu jauhovelli tai perunamuusi. Hiljalleen ravintoon lisättiin muita keitettyjä kasviksia. Sitten vasikan pehmeää lihaa keitettiin ja hienonnettuna syötettiin kasvissoseen yhteydessä.

Sen jälkeen oli vuorossa ruodoton kala. Sitten pikkuhiljaa vauva alkoi nauttia aikuisille tehtyä ruokaa. Tutti-iässä pienokaiset  olivat äidin mukana jopa navetassa.

Tutin kaverina oli kuiva kotoinen ruisleipäpala. Sitä imemällä pienokainen viihtyi hyvin ammujen luona navetassa. Tällöin ei tunnettu allergioita.

Toisin sanoen tällainen hygieniataso oli ihanteellisempi kuin nykyajan steriilit olosuhteet kasvuympäristössä ja ruokalautasella. 

Syötä lasta kiireettömästi ja opi samalla itsekin rauhoittumaan. Huomaat, että pieni lapsi haluaa purra jokaisen suupalan 15– 25 kertaa.

1960-luvulla piti antaa appelsiinimehua ja banaanisosetta noin  kahden kuukauden ikäisille. Nämä aiheuttivat usein lapselle itkua ja vatsapuruja.

Vähäentsyymisten tölkkiruokien tullessa 60-luvulla, äidit ihmettelivät: ”Eihän lasten suolisto ole tällaisten ruokien viemäri.”

Tänään kysytään: ” Miksi vuonna 2009 vauvalle tarjotaan  mangososetta?”

Onhan suomalainen porkkana puhtaampaa ja ravintoaineiltaan samanveroista. Suolisto tarvitsee kehittyäkseen tuoreempaa ruokaa.

Olisi hienoa, jos nauriin jälttäminen eli raaputtaminen ja porkkanan raastaminen tulisi uudestaan muotiin. 

Ohjeiden sisältö

Maanantai 15.8.2011 klo 6:58 - Olli Siljamo

Tervehdys, Kokkikolmonen!

Ensinäkin myöhästyneet onnittelut syntymäpäiväsi johdosta. Olet valinnut todella hyvän päivän maailmaantulollesi. Iste olen kahdeksan vuotta huorempi. Siis tasan sen verran.

Toiseksi!

Nyt, kun minullakin on mahdollisuus kalastella, olen ajatellut käyttää hyväkseni Sinun reseptejäsi. Oikeastaanhan ne eivät ole reseptejä, vaan jotakin suurempaa. Siellä sisällä on henki, hyvän ruuan henki.
En kuitenkaan tule käyttämään laitoksissani lihaa enkä läskiä. Läskin olen ajatellut korvata aidolla suomalaisella voilla. Lihan korvaaminen onkin sitten toinen juttu.

Kertoilen myöhemmin onnistumisistani tai epäonnistumisistani Sinulle.


Terveisin Olli Siljamo

Ruokakulttuurin vaalijoita palkittiin

Sunnuntai 28.11.2010 klo 11:29

Kalevalaleivoksesta tuli kakkara

Perjantai 5.3.2010 klo 16:11

"Mitä tekee suomalainen juhliessaan kansallisia loma- ja merkkipäiviä? No, yleensä ainakin syö ja juo nimikkopäivän kunniaksi laadittuja herkkuja.

Onhan meillä runebergintortut, simat, laskiaispullat ja marskin ryypytkin. Mutta ei vielä leivonnaista, jota natustellessa voisimme kohottaa sielumme kansalliseepos Kalevalan sointuviin sfääreihin. Kuinka tässä nyt voi runolle ryhtyä ilman Kalevalan torttua?"

 

Helsingin Sanomat pyysivät minua kehittelemään leivoksen Kalevalanpäiväksi.

 

Lue koko juttu:

Kalevalaleivoksesta tuli kakkara 

Kalevala-leivoksen resepti

ja katso video:

Jaakko Kolmonen leipoo kalevalaisen tortun

Uusi kirja yhdistää sukupolvia

Torstai 21.1.2010 klo 17:27

Kirja oli aivan ihana ja Antti-poikamme on käyttänyt sitä ahkerasti. Hän on innoissaan, että löytyy niitä reseptejä, joita minun nyt jo 88-vuotias äitini on käyttänyt silloin kun Antti oli hänen luonaan usein lapsena. Nyt on mummu saanut maistaa mm. pepua ja veripalttua ja mikä ihaninta, myös Antin leipomaa leipää. On todella hienoa, että perinteet elää tälläkin tavalla ja nuoriso oppii arvostamaan ja tekemään hyvää ja tavallista ruokaa.

terveisin Eini

Onnea uudelle kirjalle

Torstai 12.11.2009 klo 12:09 - Tauno Wacklin

Ja onnittelut hienosta teoksesta. Sisältökin on niin mielenkiintoinen että lueskelin sitä pitkään ja hartaasti. On tosi hyvä idea että ihan oikeat ihmiset kertoo ja "kiinnittää" ruuat aikansa taustaan, silloin syntyy reseptien myötä hyvä käsitys sen aikaisista terveellisistä ruuista. Resepteistä monet on niin mielenkiintoisia ja uusia minulle, että aion kokeilla niistä muutamia itselleni arkiruokina.

Näin syövät terveet suomalaiset

Maanantai 26.10.2009 klo 21:09 - Jaakko Kolmonen

Veitsen teroittaminen video

Perjantai 23.10.2009 - Jaakko Kolmonen

Silakan perkaaminen videoesitys

Torstai 1.10.2009 klo 10:56 - Jaakko Kolmonen

Jaakolta on pyydetty usein erilaisia ruokaohjeita ja vinkkejä videomuodossa. Nyt huutoon vastataan videosarjalla, jossa tullaan esittelemään mm. uppomunan valmistusta, saksien ja veitsen teroittaminen ja leikkuulaudan hygieniaa.

Puuttuvat videot löydät YuoTubesta  hakusana jaakko kolmonen

Ensimmäisessä videossa esitellään silakan perkaaminen.

Kokin kasvimaa

Perjantai 14.11.2008

Kokin perheessä on jo vuosia kasvatettu porkkanoita ja punajuuria monta neliötä eläinystäviä varten. Viime vuosina on vaan valitettavasti porkkanan kasvattaminen ollut vaikeaa: vanhat menetelmät eivät tahdo riittää. Lieneekö syy sitten ulkomailta tuoduissa siemenissä. Kun porkkanat nousevat taimelle, hyökkää kemppejä ja muita ötököitä niin, että pitää käyttää erilaisia myrkkyjä. Kymmenen vuotta sitten tällaisia ongelmia ei ollut näin paljon. Kun taimet ovat pieniä, suojaamme ne ympäriinsä matalalla kulkevilla langoilla. Taimien kasvaessa kahden kymmenen sentin korkeuteen. Silloin alkaa jänöjusseilla ja peuroilla ilottelut. Jänikset napsivat porkkanan varsista ylimmät kymmenen senttiä. Peurat taas haluavat valkata kaikki nuorimmat punajuuren lehdet. Seuraavan kerran herkuttelu alkaa viikkoa ennen kasvisten ylösnostamista. Peurat ovat niin innoissaan, että repiessään varsia nostavat osan juurista irti maasta. Ovatpa niin innokkaita, että haukkailevat pienistä punajuurista jopa itse kasvista. Tästä yhteispelistä on monenlaista hyötyä. Kokin tuleva jänispaisti esimerkiksi saa mieleistä ravintoa, ja paisteista tulee maukkaampia. Viime kesänä vain pupujen määrä kävi vähiin, kun kettuemo tarvitsi pojilleen ruokaa liian paljon. Lempipupuni oli aterioitu kettupöydässä niin, että jäljelle oli jäänyt vain käpälät ja nöpöhäntä. Näky oli hämmentävä. Onneksi pupukanta Omenon rannalla oli hyvä. Kokkikin sai pupupaistinsa ennen joulua.

Omenasta

Tiistai 21.10.2008 klo 16:43

Rosvopaisti karhusta

 

2 kg rasvaista karhun lapaa

4 dl puolukkasurvosta

2 dl hunajaa

1tl suolaa

 

1 kpl 50-senttistä pergamiinipaperia

1 kpl 50-senttistä tukevaa foliopalaa

 

Leikkaa lavasta  noin kahden kilon lihapala, jossa on 2 - 3 sentin kerros pintarasvaa. Liha voi olla myös paisti- tai ulkofileeosaa. Pane lihapala pergamiinin päälle. Levitä lihan päälle hunajaa, puolukkasurvosta ja suolaa. Kääri liha pakettiin niin, että saat paketin kulmiin mahdollisimman paljon paperia.  Kääri paketti sitten  folioon. Huolehdi, että paketista tulee mahdollisimman tiukka ja että paperia on tasaisesti joka puolella lihaa.

 

Jos sinulla on paistomittari, työnnä se paperien läpi lihan keskiosaan ja paketti 200-asteiseen  uuniin pellin päälle. Paistele lihaa tunti ja laske lämpötila 120 asteeseen. Kun mittari näyttää 68 astetta, sulje uuni. Anna lihan vetäytyä liinan alla puoli tuntia. Avaa paketti ja herkuttele.  

 

Lisäkkeeksi hunajalla maustettua puolukkaa, kanttarellikastiketta ja kunnon perunamuusi.

 

Sama ohje löytyy nettisivuilta englanninkielisenä.

 

terveisin   jaaakko

 

 

Terve Jaakko,
 
Kiitos tästä karhureseptistä (rosvopaisti).
 
Tein juhla-illallisen pääruuan tämän reseptin mukaan, ja tulos oli todella herkullinen.
Miedossa lämmössä hitaasti kysyttämällä rasva oli ilmeisesti maustanut lihan sopivasti, ja olin todella iloisesti yllättynyt lopputuloksesta (kun aiemmat kokemukseni karhunlihan mausta eivät olleet kovinkaan ihmeellisiä).
 
Mitenhän tuo sama ohje toimisi hirven paistilihan kanssa?
 
T Juri Jukola

 

 

 

Tervehdys  Juri

 

Sinulla on oikea positiivinen ote tähän ruokahommaan. Onnittelut. Olet nauttinut Suomen hienoimman aterian tänä vuonna. Tuollaista paistia ei ylitä mikään  muu kuin mummin rakkaudella tekemä sama paisti.

 

Silloin kun eläimessä on terveellistä rasvaa, rasvaa ei pidä poistaa ennen ruuanlaittoa.

Jos kypsässä ruuassa  on sitten liikaa rasvaa, se poistetaan  sitten ennen ruokailua. Näin ruokaan siirtyy rasvan hienoaromi ja samalla ravintoaineita.

Hirvieläinten, muuttolintujen ja nimenomaan karhun rasvahan on ykkösrasvaa kaikin puolin. Sehän on eläimen talven vararavintoa. Siitä rasvasta karhuemolle muodostuu maitoa, kun emo imettää pikkubeibiään talvikodissaan.

 

Samalla ohjeella rosvopaisti onnistuu lihasta kuin lihasta. Jos on  kyseessä hirven vasan liha, niin kypsymisaika on yllättävän lyhyt.

 

lupsakkaa pikkujouluaikaa

 

jaaakko

 

 

Jaakon uusi blogisivu

Maanantai 17.12.2007 klo 13:34

Nettisivuni avattiin noin 10 vuotta sitten. Sivut ovat saaneet paljon kiitosta.

Nyt Kotisivukone.fi:n nuorekkaat ja idearikkaat sivujen laatijat  ovat ammattitaidoillaan muokanneet  jo aikaisemminkin hyvin toimineet sivut vieläkin helppokäyttöisemmäksi.

Ruokaohjeet on ollut sivujen suosituin  kohde.  Sesonkiruoat ovat saaneet paljon ystäviä. Jouluaaton aattona kinkkuohjetta on käynyt katsomassa jopa lähes 15 000 paistajaa.

Palautekentän kysymysmäärät ovat  lisääntyneet kiitettävästi.

Patakolmonen ky:n ruokakirjojen hankkiminen suoraan kustantajalta tarjoushintaan on lisääntynyt. Kirjoihin pyydettyjen nimikirjoituksien ja lahjatarkoitukseen pyydettyjen toivotusten (värssyjen) määrät on kasvaneet kovasti.  Tämä lämmittää kirjojen tekijää.

Rikastakoon tämän osion vaihtuva teksti suomalaisen ruokakulttuurin tunnettavuutta.

Toivotan teidät kaikki tervetulleeksi tähän yhteiseen leikkiin mukaan hyvän asian puolesta.


Käytä kotimaista hunajaa

Kaikki saasteet, jotka vaikuttavat kasveihin ja eläimiin, vaikuttavat myös meteen, mehiläisiin ja edelleen hunajaan. Kun Suomessa hunaja käsitellään, niin 95 % sen entsyymeistä jää tallelle. Eurooppalaisessa hunajassa entsyymeistä jää jäljelle vain 25 %. Amerikkalainen hunaja käsitellään niin, ettei siihen jää yhtään entsyymejä jäljelle. Entsyymit ovat elävien solujen valmistamia valkuaisaineita.

Miksi ihmeessä käytät ulkomaista hunajaa?
Toivon Teiltä kommentteja puolesta ja vastaan.

Lämmöllä Jaakko