Terve nuori
Kirja sisältää yli 2000 oppilaan ja nautintoaineasiantuntijoiden iskevästi kerto
Lue lisää »
Terve nuori
Kirja sisältää yli 2000 oppilaan ja nautintoaineasiantuntijoiden iskevästi kerto
Lue lisää »
Kalevalaleivoksesta tuli kakkaraPerjantai 5.3.2010 klo 16:11 "Mitä tekee suomalainen juhliessaan kansallisia loma- ja merkkipäiviä? No, yleensä ainakin syö ja juo nimikkopäivän kunniaksi laadittuja herkkuja.
Helsingin Sanomat pyysivät minua kehittelemään leivoksen Kalevalanpäiväksi.
Lue koko juttu: Kalevalaleivoksesta tuli kakkara ja katso video: |
Uusi kirja yhdistää sukupolviaTorstai 21.1.2010 klo 17:27 Kirja oli aivan ihana ja Antti-poikamme on käyttänyt sitä ahkerasti. Hän on innoissaan, että löytyy niitä reseptejä, joita minun nyt jo 88-vuotias äitini on käyttänyt silloin kun Antti oli hänen luonaan usein lapsena. Nyt on mummu saanut maistaa mm. pepua ja veripalttua ja mikä ihaninta, myös Antin leipomaa leipää. On todella hienoa, että perinteet elää tälläkin tavalla ja nuoriso oppii arvostamaan ja tekemään hyvää ja tavallista ruokaa. terveisin Eini |
Onnea uudelle kirjalleTorstai 12.11.2009 klo 12:09 - Tauno Wacklin ----- Original Message -----
Ja onnittelut hienosta teoksesta. Sisältökin on niin mielenkiintoinen että lueskelin sitä pitkään ja hartaasti. On tosi hyvä idea että ihan oikeat ihmiset kertoo ja "kiinnittää" ruuat aikansa taustaan, silloin syntyy reseptien myötä hyvä käsitys sen aikaisista terveellisistä ruuista. Resepteistä monet on niin mielenkiintoisia ja uusia minulle, että aion kokeilla niistä muutamia itselleni arkiruokina.
From: Tauno Wacklin
To: Jaakko Kolmonen
Sent: Wednesday, November 11, 2009 10:58 PM
Ja kyllä Gummeruksellekin kuuluu kiitos hyvästä painotyöstä. Minusta tuntuu että tässä kirjassa on kaikista parhaimmat valokuvasi, sekä asia- että tunnelmakuvat. Minun suosikkejani ovat sivujen 3 ja 14 kuvat; leipäressu näyttäisi aika tylsältä, vaikka hyvältä maistuukin, ilman harakankelloasetelmaa.
Luullen että kyllä minä vielä tulevaisuudessakin saan nauttia uusista kirjoistasi, et sinä enää osaa olla niitä kehittelemättä.
Kiitos ja myyntimenestystä!
Tauno
|
Näin syövät terveet suomalaisetMaanantai 26.10.2009 klo 21:09 - Jaakko Kolmonen |
|
1 kommentti . Avainsanat: veitsi, teroittaminen, työvälineet |
Silakan perkaaminen videoesitysTorstai 1.10.2009 klo 10:56 - Jaakko Kolmonen Jaakolta on pyydetty usein erilaisia ruokaohjeita ja vinkkejä videomuodossa. Nyt huutoon vastataan videosarjalla, jossa tullaan esittelemään mm. uppomunan valmistusta, saksien ja veitsen teroittaminen ja leikkuulaudan hygieniaa. Ensimmäisessä videossa esitellään silakan perkaaminen.
|
|
1 kommentti . Avainsanat: silakka |
Kokin kasvimaaPerjantai 14.11.2008 Kokin perheessä on jo vuosia kasvatettu porkkanoita ja punajuuria monta neliötä eläinystäviä varten. Viime vuosina on vaan valitettavasti porkkanan kasvattaminen ollut vaikeaa: vanhat menetelmät eivät tahdo riittää. Lieneekö syy sitten ulkomailta tuoduissa siemenissä. Kun porkkanat nousevat taimelle, hyökkää kemppejä ja muita ötököitä niin, että pitää käyttää erilaisia myrkkyjä. Kymmenen vuotta sitten tällaisia ongelmia ei ollut näin paljon. Kun taimet ovat pieniä, suojaamme ne ympäriinsä matalalla kulkevilla langoilla. Taimien kasvaessa kahden kymmenen sentin korkeuteen. Silloin alkaa jänöjusseilla ja peuroilla ilottelut. Jänikset napsivat porkkanan varsista ylimmät kymmenen senttiä. Peurat taas haluavat valkata kaikki nuorimmat punajuuren lehdet. Seuraavan kerran herkuttelu alkaa viikkoa ennen kasvisten ylösnostamista. Peurat ovat niin innoissaan, että repiessään varsia nostavat osan juurista irti maasta. Ovatpa niin innokkaita, että haukkailevat pienistä punajuurista jopa itse kasvista. Tästä yhteispelistä on monenlaista hyötyä. Kokin tuleva jänispaisti esimerkiksi saa mieleistä ravintoa, ja paisteista tulee maukkaampia. Viime kesänä vain pupujen määrä kävi vähiin, kun kettuemo tarvitsi pojilleen ruokaa liian paljon. Lempipupuni oli aterioitu kettupöydässä niin, että jäljelle oli jäänyt vain käpälät ja nöpöhäntä. Näky oli hämmentävä. Onneksi pupukanta Omenon rannalla oli hyvä. Kokkikin sai pupupaistinsa ennen joulua. |
OmenastaTiistai 21.10.2008 klo 16:43 Rosvopaisti karhusta
2 kg rasvaista karhun lapaa 4 dl puolukkasurvosta 2 dl hunajaa 1tl suolaa
1 kpl 50-senttistä pergamiinipaperia 1 kpl 50-senttistä tukevaa foliopalaa
Leikkaa lavasta noin kahden kilon lihapala, jossa on 2 - 3 sentin kerros pintarasvaa. Liha voi olla myös paisti- tai ulkofileeosaa. Pane lihapala pergamiinin päälle. Levitä lihan päälle hunajaa, puolukkasurvosta ja suolaa. Kääri liha pakettiin niin, että saat paketin kulmiin mahdollisimman paljon paperia. Kääri paketti sitten folioon. Huolehdi, että paketista tulee mahdollisimman tiukka ja että paperia on tasaisesti joka puolella lihaa.
Jos sinulla on paistomittari, työnnä se paperien läpi lihan keskiosaan ja paketti 200-asteiseen uuniin pellin päälle. Paistele lihaa tunti ja laske lämpötila 120 asteeseen. Kun mittari näyttää 68 astetta, sulje uuni. Anna lihan vetäytyä liinan alla puoli tuntia. Avaa paketti ja herkuttele.
Lisäkkeeksi hunajalla maustettua puolukkaa, kanttarellikastiketta ja kunnon perunamuusi.
Sama ohje löytyy nettisivuilta englanninkielisenä.
terveisin jaaakko
Terve Jaakko,
Tervehdys Juri
Sinulla on oikea positiivinen ote tähän ruokahommaan. Onnittelut. Olet nauttinut Suomen hienoimman aterian tänä vuonna. Tuollaista paistia ei ylitä mikään muu kuin mummin rakkaudella tekemä sama paisti.
Silloin kun eläimessä on terveellistä rasvaa, rasvaa ei pidä poistaa ennen ruuanlaittoa. Jos kypsässä ruuassa on sitten liikaa rasvaa, se poistetaan sitten ennen ruokailua. Näin ruokaan siirtyy rasvan hienoaromi ja samalla ravintoaineita. Hirvieläinten, muuttolintujen ja nimenomaan karhun rasvahan on ykkösrasvaa kaikin puolin. Sehän on eläimen talven vararavintoa. Siitä rasvasta karhuemolle muodostuu maitoa, kun emo imettää pikkubeibiään talvikodissaan.
Samalla ohjeella rosvopaisti onnistuu lihasta kuin lihasta. Jos on kyseessä hirven vasan liha, niin kypsymisaika on yllättävän lyhyt.
lupsakkaa pikkujouluaikaa
jaaakko
|
Jaakon uusi blogisivuMaanantai 17.12.2007 klo 13:34
Nyt Kotisivukone.fi:n nuorekkaat ja idearikkaat sivujen laatijat ovat ammattitaidoillaan muokanneet jo aikaisemminkin hyvin toimineet sivut vieläkin helppokäyttöisemmäksi. Ruokaohjeet on ollut sivujen suosituin kohde. Sesonkiruoat ovat saaneet paljon ystäviä. Jouluaaton aattona kinkkuohjetta on käynyt katsomassa jopa lähes 15 000 paistajaa. Palautekentän kysymysmäärät ovat lisääntyneet kiitettävästi. Patakolmonen ky:n ruokakirjojen hankkiminen suoraan kustantajalta tarjoushintaan on lisääntynyt. Kirjoihin pyydettyjen nimikirjoituksien ja lahjatarkoitukseen pyydettyjen toivotusten (värssyjen) määrät on kasvaneet kovasti. Tämä lämmittää kirjojen tekijää. Rikastakoon tämän osion vaihtuva teksti suomalaisen ruokakulttuurin tunnettavuutta. Toivotan teidät kaikki tervetulleeksi tähän yhteiseen leikkiin mukaan hyvän asian puolesta. Kaikki saasteet, jotka vaikuttavat kasveihin ja eläimiin, vaikuttavat myös meteen, mehiläisiin ja edelleen hunajaan. Kun Suomessa hunaja käsitellään, niin 95 % sen entsyymeistä jää tallelle. Eurooppalaisessa hunajassa entsyymeistä jää jäljelle vain 25 %. Amerikkalainen hunaja käsitellään niin, ettei siihen jää yhtään entsyymejä jäljelle. Entsyymit ovat elävien solujen valmistamia valkuaisaineita. Miksi ihmeessä käytät ulkomaista hunajaa? Lämmöllä Jaakko |